lauantai 5. joulukuuta 2009

Afganistan ja feministien ensimmäinen sota


Afganistanin sota on ruotsin feministien ensimmäinen sota patriarkaksi nimettyä pahaa valtaa vastaan. Keskusteleva feminismi on päättynyt, alistavaa valtaa käyttävä feminismin on syntynyt. Mistä on kyse?

Yksi tapa jakaa feminismi on klassinen jako - ns. ranskalainen feminismi ja ns. angloamerikkalainen feminismi. Ranskalaisen feminismin perusta on eksistentialismin aatteessa ja ihmisen konstruktiossa - ihminen syntyy sukupuoleensa vasta vuorovaikutuksen kautta. Angloamerikkalainen feminismi perustuu poliittiseen valtaan ja vallan kasvattamiseen. Afganistanissa on kyse angloamerikkalaisesta feminismistä, sotilaallisen voiman käytöstä feministisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ruotsista on lähetetty poikkeavan iso sotajoukko Afganistaniin sotimaan pohjoismaisen feminismin nimissä ja puolustamaan afgaaninaisten yhteiskunnallisia oikeuksia. Ruotsin joukot ovat moninkertaiset suomalaisiin sotajoukkoihin verrattuna. Suomessa lähinnä pohjoimaisen feminismin kannattaja presidentti Halonen halusi vastoin joukkojen työsopimuksia, jatkaa heidän läsnäoloaan sodassa. Onneksi sopimukset voittivat tällä kertaa ja miehet pääsivät pois sodasta presidentin toiveiden vastaisesti.

Miten Ruotsissa on päädytty kaukaiseen siirtomaasotaan Afganistaniin?

Etäinen Afganistan on sotapropagandan keinoin muuttunut poliittisesti läheiseksi. Lukuisat Ruotsin televisiossa lähetetyt reportaasit ovat muuttaneet kansankodin rauhallisesta valtakunnasta hyökkäyssotaa kannattavaksi huligaaniksi.

Millaista feminististä propagandaa Ruotsissa on näytetty? Ruotsalaiset naistoimittajat ovat huntuihin kääriytyneenä haastatelleet afgaaninaisia keittiöissä ja kotipihoilla. Toimittajan työskentely on ollut suoraan 2 aallon feminismin "yksityinen on yleistä" teemasta lähtöisin tuotettua mediapropagandaa. Afgaaninaiset ja nuoret tytöt ovat hiljaa kuin peläten ja vaikeroiden puhuneet toiveistaan päästä opiskelemaan lääkäriksi, lentäjäksi, poliitikoksi. Montaasin keinoin seuraavaksi kamera on siirtynyt kodin ulkopuolelle. Ulkona vaanivat talibanit ovat pakottaneet naiset huntuihin. Sitten haastattelija on ottanut uhrikseen nuoret koraaniopiskelijapojan joka fundamentaalisesti vaatii naisia asumaan elämänsä kodin seinien sisällä. Propagandan luoma kertomus on symmetrinen ympyrä ja se sulkeutuu.

Afgaanien hallinto on tosiaankin sekaisin. On vaikea sanoa, voittaako talibanit vai voittaako korruptoitunut nukkehallitus kansan sydämet puoleensa. Tai. Ei ole vaikeaa - kansan sydämet eivät kallistu nukkehallituksen puoleen, ei kallistu amerikkalaisten sotilaiden rinnalla taistelevien ruotsalaisjoukkojen miekan alle. Rauhaa muka turvaavat sotilaat ovat paljastuneet sodankäynnin osapuoliksi.

Yksi merkittävä piirre feministien käymässä sodassa on naamioituminen - ruotsalaiset valloitusjoukot ovat naamioituneet rauhanturvaajiksi. Ilmeisesti usko omaan "hyvään" sotaan on feminismin piirissä niin silmät sokaiseva, että sotilaiden naamioiminen rauhanturvaajiksi on meikkipöydän luontevaa uuskäyttöä.

Afganistanin tilannetta ei voiteta sotavoimin. Tämä on totuus. Sen ovat myöntäneet jo lukuisat poliitikot ja upseerit. Pohjoismaisen feminismin pyrkimys globaaliin vallankäyttöön toimii ihan samoin kuin miesten historiasta tutut metodit - pakkovoimien käyttö on keino tavoitella päämäärää, joka karkaa joka kerta kun aseet puhuvat. Toivottavasti feministit oppivat miehiä nopeammin, ettei edes feministisellä sodalla saavuteta rauhaa.

Linkit:
http://fifi.voima.fi/artikkeli/Feminismin-globaali-ulottuvuus/109
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/11/suomen_afganistan-operaatioon_merkittavia_muutoksia_1139808.html

tiistai 3. marraskuuta 2009

Seksuaalinen häirintä


Kävin lauantaina vihreällä puolueen risteilyllä Vantaan hotellissa. Kuivalla maalla risteily ei juurikaan poikennut itämeren kyntämisestä. Nyt on ilmennyt, että risteilyllä tapahtui seksuaalista häirintää kuten Rosa Meriläinen Vihreä Langassa kirjoittaa. Miesten seksuaalista häirintää.

Miehet ovat vähemmistö vihreiden joukossa. Kun puolueväki risteili Vantaalla, tapahtui kaikkea kivaa, tanssittiin, tuijoteltiin loistavia esiintyjiä, istuttiin panelikeskusteluissa. Naiset ovat reilu enemmistö.


Vihreät naiset haluavat kriminalisoida seksin oston. Ostajaa, joka usein on mies, rankaistaan siitä, että hän maksaa seksipalveluista koki palvelun tarjoaja itsensä ihmiskaupan uhriksi tai ahkeraksi yksityisyrittäjäksi. Kriminalisoinnin ympärille on rakennettu poliittinen kulttuuri, kulttuuri sisältää koherensseja totuuksia, vastaväitteet on varmennettu tautologialla.

Itse olen toki seksikauppaa vastaan jo siksikin, että miehet menettävät rahansa siinä touhussa ja asettavat terveytensä vaaraan. Hepatiitti ja hiv ovat vaarallisia tartuntatauteja. Eikä kondoomi kestä kaikissa tapauksissa alusta loppuun asti.

Nyt palaan siihen seksuaaliseen häirintään. Puolueristeilyllä tapahtui häirintää. Todettakoon kuitenkin alkuun se, että kerrottua häirintää tapahtui vasta kun kokouksen virallinen osuus päättyi ja alkoi vapaa-aika. Se merkitsi sitä, että hotelliin ryntäsivät paikalliset juhlijat.

Seksuaalinen häirintä kohdistui miehiin. Rosa Meriläinen kirjoittaa "...miesten tyypillisesti kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä: prostituoidut tarjosivat palveluitaan." Viisaasti kirjoitettu. Rosa kertoi mitä miehet olivat joutuneet kokea.

Prostituutiokeskustelu on rakennettu yksinomaan naisten näkökulmasta käsin. Seksin tarjoajista puhutaan uhreina. Uhreilla ei ole muuta tapaa ansaita elantoaan kuin ahdistella seksuaalisesti miehiä. Helkkari. Tuo änkyräsävytteinen väite on samaa tasoa kuin raiskaajalla ei ole muuta tapaa saada kuin pakolla.

Miehet saattavat olla uhreja naisia useammin. Kun he kännipäissään ja harkintakyvyttömyyttään lähtevät tuntemattoman naisen mukaan, he ajautuvat vaaraan joutua uhriksi. Tämä tarjoaa yhden kerran huume- ja pokerimaailmasta tutun freerollin. Miesparka ottaa ilmaisen näytteen vastaan.

Miksi ravintolassa ei saa olla rauhassa seksuaaliselta häirinnältä? Mies viettää mukavaa iltaa tanssien ja iloiten kun hän joutuu ahdistelevien tarjoajien kohteeksi. Kun miestä ahdistellaan seksuaalisesti, mitä tekee vihreän puolueen virallinen linja? Tukee miehiä?

Vihreät naiset ideologiansa vuoksi pitävät prostituutioituja uhreina silloinkin kun naiset itse asiassa syyllistyvät vihreiden miesten seksuaaliseen ahdisteluun. Asiat kääntyvät päälaelleen. Uhrista tehdään syytetty. Seksuaalisen häirinnän miesuhriin kohdistetaan painostusta. Rikollisesta naisesta muovataan uhri. Kafka hykertelee haudassaan.

Jos seksin osto säädettäisiin laittomaksi, olisi sillä erikoisia seurauksia. Ruotsin kokemusten mukaan markkinapeli kovenee. Seksin ammattilaiset voivat jatkaa viattomiin miehiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää - häirintää mies ei pystyisi torjua kun häirikkö lain sateenvarjon alla tekee tekojaan. Mies ei uskalla puolustautua koska pelkona on aggressiiviset poliisit. He saattavat sulkea seksuaalisen häirinnän uhrin putkaan ja läimästä päälle sakot. Ahdistellun miehen maine on seksin tarjoajan hyppysissä.

Vihreän miesliikkeen on syytä nostaa aina keskusteluun mukaan miesnäkökulmia joko aatteen tai suvauksen (sukupuolivaikutusten arviointi) vuoksi.

Linkki: http://www.vihrealanka.fi/blogit/puolueen-parhaat

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Vain pelkurimiehet menevät armeijaan


Ennen vanhaa hoettiin miesten rohkeuden perään. Rintamalla uljaasti taisteleva sotilas oli rohkeuden analogia. Toinen maailmansota muutti kaiken. Rintamalinjat syvenivät, yhä useampi sotilaan isku suunnattiin kotirintamalle. Nykysodissa kuolee enemmän lapsia, naisia ja vanhuksia kuin kuolee sotilaita. Sotilaat ovat muuttuneet lasten teurastajiksi.

Koska nykysodissa siviilejä kuolee sotilaita enemmän, on rohkeaa olla siviili. Lapsia räjäytellään ohjuksilla jauhelihaksi kodeissaan kun nämä leikkivät legopalikoilla. Esimerkiksi Irakissa Yhdysvaltain iskuissa väitetään kuolleen satakertainen määrä siviilejä kuin USA:n sotilaita. Siviilien murhaaminen ei siis ole kehittyvien barbaarivaltioiden yksinoikeus vaan itsensä ihmisoikeuksien tulenkantajaksi nimittänyt länsivalta on samanlainen teurastaja. Tämän teurastajan rinnalla taistelevat suomalaiset sotajoukot Afganistanissa juuri tänäänkin rauhanturvaajaksi naamioituneena. Seura tekee kaltaisekseen.

Nykysodissa tapetaan lapsia. Koska nykysodissa kuolee siviilissä enemmän ihmisiä kuin rintamilla, onkin turvallisinta paeta rintamalle pakoon sodan julmuuksia ja kuolemaa. Yhdessä veljien kanssa on turvallista olla. Rintamalla sotilaat kaivautuvat syvälle bunkkereihin turvaan. Siellä heidän ei tarvitse pelätä vihollisten tulitusta.

Nykyaikainen käpykaarti on rintamalla. Entisten aikojen rintamapakolaiset taasen ovat nykyään rohkeita. Tosimiehet jäävät kutsuntakäskyn julistuksesta piittaamatta koteihin suojaamaan kotia ja lapsiaan. Todellinen isä ei pakene rintamalle suojaan vihollistulta, vaan jää uhmakkaasti perheensä rinnalle suojelemaan tärkeimpiä ihmisiä.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Mikä on kyborgi? Voiko taiteen tekijä olla kyborgi? Saako kyborgi teostokorvauksia?



Koska taiteen tekijän ja tekniikan rajat hämärtyvät netissä, siksi digitaalisen taiteen maailmaan tarvitaan täysin uudet tekijänoikeussäännöt.

Ihmisen ja koneen, eli kyborgin alkeellisena symbioosina pidetään silmälaseja käyttävää ihmistä. Hän käyttää ihmisruumiiseen kuulumatonta teknistä välinettä osana itseään eli näkökykyään. Silmälasipäisiä ihmsiä pidetään kyllä varmasti taiteilijoinakin ja taiteen nauttijoina ihmisinä, eikä kyborgina, joten hän saa pitää tekijänoikeudet ja maksaa elämysnautinnosta.

Kun katselee elokuva- tai musiikkistudiota, huomaa, että ammattilaiset työskentelevät digitaalisessa ympäristössä. Värit, äänet, liikkeet, hahmot vaikuttavat liikkuvan leikkaajan kehon osana kun hän taitavasti liikuttelee teknisiä instrumenttejaan. Nykyaikaisen elokuvan valmistaminen on alusta loppuun asti muuntunut aiemmasta analogisesta teollisuudesta digitaalisesti jopa siinä määrin, että näyttelijä voi olla avatar, eli hän on hahmo, joka on olemassa vain digitaaliessa muodossa. Aiemmin tunnettiin vain animaatiohahmot.

Intermediaalisia fragmentteja hyödynnetään elokuvissa paljon. Taiteen tutkimuksessa on jo pitkään tunnettu se tosiasia, että yleisö voi ottaa vastaan vain omaan kulttuurikontekstinsä tunnistamia otoksia. Tavallisen kuluttajan tajunta tunnistaa vain hieman totutusta muunnetut kertomuksen osat. Siksi monet teokset rakennetaan esikuvien loputtomasta ketjusta ja teosta tutkiva taiteentutkija tunnistaa käytetyt palapelit. Tämä on muodostunut taiteentutkimuksen osaksi. Taiteen tekijä itse asiassa vain kasaa uuteen järjestyksen jo tehdyt taiteen osat.

Kun ohjaaja ohjaa teosta kulttuurifragmenteista, jotka valtaosin ovat digitaalisia, kuvaajat luonnon sijaan saattavat työskennellä digitaalisten hahmojen ja näyttöpäätteiden kanssa, ja tekniikan ja ihmisen rajapintaa on vaikea löytää, voidaan taideteollisuuden tekijöiden todeta yhä useammin pukeneen ylleen teknisen työhaalarin, ja työskentelevän kyborgina.

Ehkä myös insinööri haluaa päästä mukaan elokuvan tekijöiden luetteloon, ehkä insinööri jopa voi väittää teoksen olevan hänen luomaan, ja elokuva-alalla työskentelevät ihmiset ovat vain insinöörin apulaisia. Pääosaan noussut tekniikka syrjäyttää ainakin siinä mielessä perinteisen taiteen tekijän muodon, joka perustuu osaamiseen. Taiteen teon osaaminen on muodostunut tekniikaksi joka edelleen muodostaa taiteen tekijästä koneen osan, tai sitten koneesta osan tekijää, eli kyborgin.

Myös taiteellisesta elämyksestä voi nauttia vain kyborgi. Hän solahtaa kyborgin asuun ja teatterin valot himmenevät kun digitaalinen elokuvamaailma alkaa pauhata. Hän ei voi kokea nautintoa muuntumatta osaksi tekniikkaa.

Ehkä taidetta ilman kyborgia, eli koneen ja ihmisen symbioosia, tavataan vain juuri ennen kun kirjailija painaa sormensa näppäimille, ehkä taidetta tavataan vain teatterinäyttämöllä, tai intiimissä musiikkikonserteissa joissa ei ole äänentoistolaitteita.

Internet on maailma. Se on kyborginen maailma kuin olemassa oleva ihmisen aistima realinen maailma valtioineen. Halutaanko sitä maailmaa hallita analogisen maailman säännöillä? Mielestäni digitaaliseen taiteenmaailmaan tarvitaan täysin uudet tekijänoikeussäännöt.

Linkki käsitteisiin:
http://www.helsinki.fi/luova/2008/02/28/markku-soikkeli-koneihminen-tieteiskirjallisuudessa

tiistai 22. syyskuuta 2009

Sähköautoille kolme ydinvoimalaa




Kun suomen kansa on vaihtanut bensa-autonsa päästöttömiin sähköautoihin, ja työpäivän päätteeksi kello 16.00 työntää miljoona kotitaloutta autot pistorasiaan, alkaa melkoinen sähkörumba. Voimalinjat huohottavat autojen imiessä kaiken tarjolla olevan sähkön akkuihinsa. Nykyinen sähkötuotanto ei riitä siihen.

Sähköauto on päästötön ja aika yksinkertainen kulkupeli. Se muuttaa energian liikkeeksi tehokkaammalla hyötysuhteella kuin polttomoottori. Moottorissa ei ole pakoputkea. Jarruttaminen lataa akkuja. Se on tehokas.

EK lobbaa ydinvoimaa; eikä ehkä ihan turhaan.

Kun kansa pääsee töistä kotiin, alkaa akkujen lataaminen. Nykyinen voimalakapasiteetti ei riitä, on hankittava lisää kapasitettia. Olen lukenut arvioita, ettei edes kolme uutta ydinvoimalaa riitä.

Sähköautoja esitellään Frankfurtin automessuilla. Entä esitelläänkö vaadittavaa infrastruktuuria? Esitelläänkö ydinvoimaa?

Kun auton lataus on valmis kello 17.00, ydinvoimalat eivät sulkeudu. Mitä sähkölle pitäisi tehdä?

Voimaloiden kapasiteetti voidaan myydä Pietariin kello 16.00, Helsinkiin kello 16.00, Tukholmaan kello 16.00, Lontooseen kello 16.00. Aikavyöhykkeistä johtuen voimala voi tahkota sähköä ympäri vuorokauden. Mikäli siirtoverkot ovat kunnossa ja poliittisesti suvaitaan myydä ydinvoimaa naapureille, kolminkertainen lisäkapasiteetti korvaa nykyisen polttomoottoriautokannan sähköautoilla.

Linkit:
http://www.vihrealanka.fi/blogit/ek-lobbaa-ydinvoimaa
http://www.vihrealanka.fi/node/5025
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/eko-trabant-ja-muut-s%C3%A4hk%C3%B6autot-esill%C3%A4-frankfurtissa

lauantai 12. syyskuuta 2009

Halla-aho ja hupaisa oikeuslaitos

Halla-ahon ja oikeuslaitoksen keskinäinen nokitus on hupaisaa. Nokituksen hupaisa erityispiirre löytyy korkeimman oikeuden (KKO) aiemmasta päätöksestä sallia poikalasten ympärileikkaus koraaniin vedoten. Oikeuslaitos on ns. puhunut itsensä pussiin. Laitoksen mielestä on täysin loogista käyttää koraania perustelumateriaalina kun se antoi tuomion ns. poikien ympärileikkausjutussa. Sen sijaan käräjäoikeus kieltää siteerauksiin perustuvat johtopäätökset poliitikko Halla-aholta, koska kirjan pyhä sisältö ja reaalielämän käytännöt eivät kuulu yhteen.

Koska olen vihreä poliitikko, haluan aluksi täsmentää lukijoille, etten puolusta Halla-ahon rotu- tai kulttuuriaiheisia, ala-arvoisia tekstejä Scripta-palstallaan. Niissä hän mielestäni esittää järjettömiä ratkaisuja. Toteanpa vain, että oikeuslaitokselta on mennyt ns. pasmat sekaisin. Käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta koska pyhää (Hadith) kirjaa lainattiin loogisessa perustelussa. Toisaalta KKO perusteli loogisen tuomiolausekkeensa koraanin mukaisesti. Mitä siis tapahtui?

Halla-aho käsitteli Scriptassa tekstikohtaa jossa profeetta Muhammad nai 9 vuotiaan tytön. Samoin kuin koraani kirjoittaa poikien pippeleiden silpomisesta, hadith kirja kirjoittaa myös pikkutytöistä.


Halla-aho kuin myös KKO lainaa islamin pyhiä uskonkappaleita ja soveltaa niihin reaalielämän logiikkaa. KKO:n mukaan uskonnollisiin ja sosiaalisiin syihin perustuvaa, asianmukaisella lääketieteellisellä tavalla teetettyä muslimipojan ympärileikkausta ei ollut pidettävä oikeudenvastaisena eikä siten rangaistavana tekona. http://www.kko.fi/44728.htm

Koraanissa ja Hadithissa naidaan pikkutyttöjä ja silvotaan pikkupoikia. KKO on päättänyt olla samaa mieltä jumalan kanssa. Tästä johtuen muslimeille on annettu oikeus noudattaa uskonnon perinteitä silloinkin kun Suomen laki kieltää sen. Jussi on eri mieltä.


KKO totesi, että poikien ympärileikkaus on muslimiväestön keskuudessa vakiintunut ja vanha, uskonnollisiin traditioihin nojautuva perinne ja kiinteä osa miespuolisen väestönosan identiteettiä. Eikö samoin myös tyttölasten naittaminen 9 vuoden iässä ole kiinteä osa uskontoon kirjoitettua traditiota?

Koska Halla-aho on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä, tuomio ei ole lainvoimainen. Odotan suuresti kiinnostuneena, mitä korkeammat oikeusasteet tekevät? Vaihtoehtoja on kaksi: 1. ne tuomitsevat Halla-ahon ja saman logiikan perustella kumoavat poikien ympärileikkausten sallimisen, vai 2. ne vapauttavat Halla-ahon ja asettavat islamilaisen šarian voimaan ei vain poikien ympärileikkausten vaan myös tyttöjen naimaiän suhteen.

(Tekstiä muokattu tarkentamalla tekstuuria koraani ja hadith kirjojen osalta)

perjantai 4. syyskuuta 2009

Vihreä Lanka ja miesten ihmisoikeudet?


Ymmärrän toki, jos kokoomuksen, sdp:n tai keskustan äänenkannattajat eivät kiinnitä huomiota miesten heikkoon asemaan, sillä niiden pitkät perinteet ja historiallinen asema vallassa ovat perusta sille, että Suomessa miesten elinikä on noin 10 % vähempi kuin naisten, miesten asunnottomuus on viisinkertaista naisiin verrattuna, miesten itsemurhat ovat moninkertaiset, työttömyys, itsetuhoisuus, perheoikeuksien puute ja muut ihmisarvot ovat kaukana sivistysmaille asetetuista ihmisoikeustavoitteista.

Vihreä Lanka kirjoittaa 3.9.2009 "Nämäkin ihmisoikeudet ovat Suomessa rempallaan" uutisessaan Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteosta. Uutinen lienee tehty suoraan copy-paste menetelmällä vailla pienintäkään vallankäyttöön kohdistuvaa kritiikkiä. Selonteko on huolestunut erityisesti naisten ihmisoikeuksien puolesta ja vaikenee miesten kurjuudesta.

Nyt vaikuttaa siltä, että Vihreä Lanka yhtyy samaan kuoroon muiden isojen puolueen äänitorvien kanssa. Niin; onhan vihreät toiseksi suurin puolue pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä tavoittelee suurimman asemaa. Aikovatko vihreät lehtitoimittajat uhrata tilastollisesti kaikkein heikoimmilla olevan ihmisryhmän - syrjäytymisuhassa elävät miehet ja pojat - vallan alttarille? Pää poikki miehiltä vaan? pikkupoikien peniksen ympärileikkaus pakolliseksi?

Minä aion estää sen. Ja tiedän, etten ole yksin vihreässä liikkeessä. Meitä miesaktiiveja on kasvava määrä.

Kirjoitin vastineeni toimitukselle ja tässä tekstini copy-pastena vihreään tyyliin:




"Valtioneuvosto ei ilmeisesti ole lukenut Miesten tasa-arvoyhdistyksen kannanottoa. Vaikuttaa siltä, että myös Vihreän langan toimituksessa on sivistysvajeita miesten oikeuksien suhteen.
On hienoa, että naisiin kohdistuva väkivalta on otsikoissa; kuitenkin on syytä muistaa se, että valtaosa väkivallan ja henkirikosten uhreista ovat miehiä. Miesuhrien asiaa on ihan turha painaa villasella sillä perusteella, että miesuhrin lisäksi tekijä on useammin mies kuin nainen. Uhrin kärsimys ja oikeutus ei saa perustua tekijän sukupuoleen. Tekijän sukupuoleen tuijottaminen jo itsessään riistää uhrilta ihmisoikeudet. Toivottavasti Vihreä lanka ei osallistu väkivallan uhreja vähättelevään näkökulmaharhaan?

Asunnottomista valtaosa on miehiä. On suorastaan kornia puhua naisten vaikeammasta asemasta asunnottomana kun tiedostaa vaikeat elämänkokemukset asunnottomuuden taustalla. Koulut pudottavat pojat tyhjän päälle koulupudokkaiksi, koulusta pudonneille miehistyville tarjotaan vankilan kierrettä, työttömyyttä ja heikkoa palkkaa, väkivallan uhriutta, itsetuhoisuutta, pätkätyötä - epäsosiaalisuus kasautuu juuri miehille. Asunnottomuus on miehen osa.

Miehet joutuvat vankilaan pelkän sukupuolensa vuoksi.

Joutuvatko? Kyllä. Vaihtoehtoja on vain kolme - 1. piikkilankojen rajaama pakkoarmeija, 2. pakkotyösiviilipalvelus tai 3. oikea vankila. Yhtä kaikki - kaikki vaihtoehdot riistävät ihmisen vapauden ja vangitsevat nuoret miehet vuodeksi vankilaolosuhteisiin. He ovat syyttömiä vapautensa menettäneitä. Eikö Valtioneuvoston selvityksen tai Vihreän langan olisi syytä mainita nämäkin vankilaolosuhteet?

On hienoa, että naiset ovat yhteiskunnan ja Amnestyn erityisessä suojeluksessa, mutta se taas ei ole hienoa, että suojelun resurssointia kasvatetaan tehokkuuden nimissä vaikenemalla miehiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista. Eikö demokratiassa lehdistön pitäisi suhtautua kriitisesti Valtioneuvoston selontekoon, eikä yksinomaan keskittyä hymistelemään virallista totuutta?

Mielestäni laadukas lehdistytyö edellyttää myös toisenlaiseen totuuteen perehtymistä. Alla olevasta linkistä löytyy Miesten tasa-arvoyhdistyksen Valtioneuvoston selontekoa kriitisoiva kannanotto kokonaisuudessaan: http://miestentasaarvory.wordpress.com/miesten-tasa-arvon-linkkeja/lausunto-valtioneuvoston-ihmisoikeuspoliittisesta-selonteosta/ "


Linkit



maanantai 31. elokuuta 2009

Jätevedestä metaania


Helsingin sanomat (27.8.2009) kertoo hyviä jäteuutisia Tukholmasta, naapurimme jätevesi on muutettu energian raaka-aineeksi. Länsiväylä (26.8.2009) kertoo huonoja uutisia Espoosta - me juomme vettä velaksi.

Jäte on tulevaisuuden raaka-aine. Jätevedestä voidaan tuottaa metaanikaasua. Metaanikaasu voidaan käyttää liikennepolttaineena, sähköntuotannossa, lämmityksessä jne.

Tulevaisuutta rakennetaan nyt. Espoossa ollaan tekemässä vuosisadan energiapäätöstä. Tai jätetään tekemättä. Nimittäin jätevedenpuhdistamo on asialistoilla. Mutta. Yksikään poliitikko ei tietojeni mukaan ole nostanut energiatuotantoa jätteiden käsittelyn pääaiheeksi. Minä nostan.

Mielestäni jätevettä ei saa käsitellä hukka-aineena. Mielestäni prosessia ei saa tarkastella yksinomaan puhdistuksen kannalta. Mielestäni jätteitä saa maaduttaa vasta kun on tuotettu metaanikaasua.

Jos keskitytään, kuten nykyään keskitytään, veden puhdistamisen prosessin lisäksi yksinomaan kiintoaineiden maaduttamiseen, synnytetään kaksi vuorta, nimittäin hiilidioksiidivuori (joka maaduttaessa haihtuu ilmaan) sekä multavuori joka sisältää vaarallisia aineyhdistelmiä, eikä siksi kelpaa ruokapelloille.

Kun kiintoaineista vapautuva energia otetaan hyötykäyttöön ja muunnetaan metaaniksi, voidaan sillä korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä tai lämmitysenergian tuotannossa.

Linkit:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Bioj%C3%A4tteet+saa+huuhtoa+viem%C3%A4riin+Tukholmassa/1135248863772

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Puusta öljyksi.

Neste ja Stora Enso käyvät moottorisahat kädessä kohti puhdasta tulevaisuutta. Suomalainen metsä voidaan pian jalostaa paperin lisäksi öljyksi. Yritykset vihkivät käyttöön biopolttoaineiden koelaitoksen Varkaudessa.

Mitä tämä merkitsee? Puhdistuuko ilma? Rikastuvatko suomalaiset?
Kyllä. Molempiin kysymyksiin vastaus on ehdollinen kyllä. Nesteen ja Stora Enson yhteishanke vastaa tietotaidoltaan uutta Nokiaa suomalaisille.

Fossiilinen polttoneste pumpataan maan uumenista. Satojen miljoonien vuosien aikana kasvanut energia on puristunut maan alle tiiviisti kuin säilykepurkkiin. Siellä sen koostumus on muuttunut kiinteästä materiaalista öljyksi. Ihmiskunta on tähän mennessä pumpannut öljyä ja polttanut sen energiana ja kasvihuonekaasuina ilmakehään. Mitä tapahtuu, kun satojen miljoonien vuosien aikana kertynyt energia poltetaan sadassa vuodessa kotipallomme pinnassa? Tutkimattakin tajuaa, että sellainen muuttaa ilmastoa. Tutkimustietoakin on.

Nyt Neste vaihtaa raaka-aineen fossiilisesta uusiutuvaksi. Mitä nopeammin koko fossiilinen aine korvataan uusiutuvalla aineella, sitä pikaisemmin päästään tasapainoon. Ihmiskunta polttaa vain sen, mikä luonnostaan kiertää maan pinnalla. Kaatunut puu joka tapauksessa joko fossiilisoituu tai maatuu tuottaen hiiliyhdisteitä ilmakehään.
Neste ottaa luonnollisen kierron ihmiskunnan hyödyksi.
Ongelmia ilmenee. Toisin kuin Neste kertoo pyrkivänsä kestävään biodiesel tuotantoon sertifioituine raaka-aineineen jota valvoisi mm. WWF, monet muut öljy-yhtiöt voivat noudattaa voimakkaimman ja tuhoavimman lakia. Shell, Exxon jne. pyrkivät myös mukaan biodiesel markkinoille. Samoille markkinoille pyrkivät monet taustoiltaan hämärät kansalliset öljy-yhtiöt, joita yhdistää epädemokratia, diktatuuri, aseteollisuuden tukeminen, alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen ja luonnon sumeilematon riisto. Me tunnemme Nesteen, mutta me emme tunne kaikkia öljyn jalostajia.

Maailman markkinat on saatava normien sääntelemäksi ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Jo nyt on saatava aikaan kansainväliset normit. Meidän on suojeltava niin luontoa kuin kansoja uuden elinkeinotoiminnan ryskytellessä koneillaan pitkin koskemattomia metsiä sekä kansojen kyliä.
Mikäli liike-elämälle ei aseteta moraalisia normeja, se kehittyy yksinomaan voiton ja vastustajien hävityksen perusteella. Neste on osoittanut jo tässä vaiheessa käyvänsä vuoropuhelua luonnonsuojelijoiden ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Puutteita sekin toimissa yhä on jota WWF asiallisesti arvostelee. Meillä on syytä tukea hyviä pyrkimyksiä silloin kun havaitsemme sellaista. Liiketoiminnan on oltava läpinäkyvää ja kestävää.

Linkkejä:

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

GM:n konkurssi ja Obaman heikkous

GM meni konkurssiin. Yhdysvaltain autoteollisuus on ajanut itsensä tieltä rotkoon väärällä tuotestrategialla. Paljon kuluttavat autot on hävinnyt markkinakamppailun, ja paljon kuluttavat autotehtaat ovat joko konkurssissa tai sulautuvat vähän kuluttaviin yrityksin kuten Fiattiin.

Mutta. Markkinatalouden lakien mukaan yhtiön portit pitäisi sulkea, varasto romuuttaa ja tilalle pitäisi syntyä puhdas ja kilpailukykyinen autoteollisuus. Rehdin konkurssin sijaan yhdysvaltain valtio ryhtyi massiiviseen pelastusoperaatioon, valtiolliseen itsekkyyteen, jolla se haluaa pitää dinosaurusjättiläisen hengissä ja jatkaa saastuttavien autojen valmistamista.

USA:n autoteollisuus on epäonnistunut. Se on vuosikymmen toisensa perään tuottanut autoja jotka tuhoavat meidän ilmakehän. Se luuli toimivansa irrallaan kuluttajien tarpeista. Nyt markkinat laittoivat tehtaille stopin ja tehtaat menivät konkurssiin kuten on ihan oikein niille. Sitten alkoi vääryys, sen sijaan että raatojen annettaisiin rauhassa maatua, alkaa presidentti-instituutio syytämään niille kymmeniä miljardeja rahaa, jotta yritysjätteet eivät kompostoituisi, vaan ne jatkaisivat ympäristön tuhoamista.

On väärin pelastaa saaste. On väärin yrittää säilyttää aate amerikkalaisesta öky-autoteollisuudesta. On annettava sen kaatua. On annettava sen tuhoutua. Sillä se on epäonnistunut. Se on itse todistanut kyvyttömyytensä tuottaa ympäristölle ystävällisiä tuotteita.

Autoteollisuudelle on annettu vuosikymmenien aikana ympäristödataa. Tiedosta piittamatta se toimi vastuuttomasti. Sen yritysjohto ja työntekijät ovat tienneet takuuvarmasti toimintansa väärä luonne. Sillä olisi ollut aikaa korjata tuotteensa paremmiksi. Mutta se on kaikesta vihreästä infosta piittaamatta kulkenut omaa tietään kohti tuhoa.

Nyt se sitten pelastetaan. Presidentti Obama pelastaa meidän ilmastomme tuhoajat. Obama osoittaa surkeutta ja heikkoutta johtajana kun se nöyrtyy näiden tuhoajien tuotepaletin edessä. Se pelastaa hirviön. Hirviö aikoo jatkaa samaan tahtiin tuhotöitään.

Markkinatalous ei toimi, mikäli yhtiön tuotepaletin väärät ratkaisut eivät johda konkurssiin. Mikäli yhtiön ei tarvitse piitata ympäristön signaaleista, mikäli yhtiön ei tarvitse tehdä oikeita ratkaisuja, se tekee myös huonoja ratkaisuja, eikä markkinoiden oikaisuvipu toimi, koska pelote konkurssista on poistettu.

sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Puut kaatuvat

Silmäkulmani pudottaa märkiä suudelmia kun puut kaatuvat. Ikivanhojen metsien keskeltä kantautuu moottorisahojen pärinä ja monitoimikoneiden telaketjujen ryske. Takapihan metsä kaatuu ja tilalle nousee energiapajupensaikkoa, hirvet uivat meren yli kaukaisiin maihin turvaan. Energiateollisuus tuhoaa meidät. Näinkö Suomessa tapahtuu?

Ei. Suomessa asiat eivät ole näin huonosti. Se tapahtuu kaukana meidän kotimaisemista. Se tapahtuu Aasiassa.

Neste ostaa palmuöljyä Kaakkois-Aasiasta ja kuljettaa raaka-ainetta Suomeen ja jalostaa bioöljyä. Yhtiö väittää, että sen sertifioitu raaka-aine ei tuhoa paikallisia ekosysteemejä. Yhtiö väittää tietävänsä, miltä plantaasilta raaka-aine lastataan laivoihin. Lisää palmuöljystä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Palmu%C3%B6ljy

Suomessa Neste on käynnistänyt mehevät mainoskampajat. Yhtiö sanoo "osoita tankkiin vain". Ampumisen kielikuva on varmaan seksikäs, mainosihmiset tekevät tuotteesta haluttua. Pian nestettä tarjottaneen kaupunkien joukkoliikenteen käyttöön? Bussit huristavat katuja palmuöljyllä?

Eikö uusiutuvan biopolttoaineen raaka-ainetta löydy lähempää? Kautta aikojen toki on siirtomaista tuotettu eurooppalaisille milloin silkkiä, milloin mausteita, ja nyt sitten laivat suuntaavat kaukomaista kotikonnuille ruumat täynnä palmuöljyä.

Suomalaisten metsät ovat hiljaisia. Linnut visertelevät puiden latvoissa ja oravat painivat oksilla. Suomesta suuntaa laivastoarmada toisensa perään kohti maailman ääriä ja ne palaavat ruumat täynnä aasialaista kultaa ja mirhamia. Kotimaan työttömyyskortistot täyttyvät metsien miehistä joilla ei ole työtä eikä toimeentuloa.

Onko tämä nyt sitä kestävää kehitystä?

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Unohtaako lastensuojelu pojat?

Terveisiä täältä vihreiden puoluekokouksesta Jyväskylästä. Demokratia potkii häviäjiä päähän. Eilen lauantaina äänestettiin vain yhden kerran.

Esitin muutosta Vantaan vihreät ry:n aloitteeseen 12.2. Kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ennaltaehkäisemiseksi.

Esitin, että aloitteeseen lisätään kappale, joka todentaa, että vihreille lastensuojelu, ennaltaehkäisy ja valistus tarkoittaa tyttöjen lisäksi poikien lastensuojelua. Kyseessä on Daphne projekti. Muutokseni ei mennyt läpi.

Lastensuojelu tarkoittanee vain tyttöjen suojelua? Yritin kirjoittaa muutoksen neutraalisti. Aloitteeseen olisi lisätty yksi kappale.

Sanatarkasti teksti kuului seuraavasti: "Lastensuojelu koskee niin tyttöjä kuin poikia, ja tarkoittaa heidän suojeluaan mm. ei-lääketieteellisiltä ympärileikkauksilta. On etsittävä ja löydettävä keinot integroida poikien ympärileikkausten ehkäisy- ja valistustyö Dapfne hankkeen yhteyteen tai muuhun Sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluhankkeeseen."

Lisäyksen puolesta äänesti mukavasti yli kriittisen pisteen salista lukuisia äänestäjä. Joten vihreiden tulevaisuus ei ole toivoton, vaan muutos on mahdollinen. Valitettavasti lisäystä vastusti selkeä, naisista koostunut äänestäjien joukko, ja näin ollen esitys hylättiin.

maanantai 4. toukokuuta 2009

Elämän löylyt


Koska vappuna juhlitaan lakki päässä, ei tosimies ota hattua päästään edes lauteille noustessa. Näin muuttuu maailma. Mitä muuta maailmaan kuuluu?

Kun ennen vanhaan nainen tuli vastaan, nosti mies lakkia päästään tervehdyksen merkiksi. Minä opiskelin koulussa kantapäiden yhteen napauttamista ja selkä suorassa kumartamista. Ennen vanhaan miehet availivat naisille ovia. Miesten ruumis ja mieli pakotettiin mitä ihmeellisimmillä koukeroilla todistamaan, että kyseessä on herrasmies. Herrasmies ei uhannut naista, vaan naiset näkivät heti, mistä tuntematon mies oli muovattu, hyvä kotikasvatus takaa miehen luonteen.

Mies ei ollut vapaa, mies ei saanut pitää hauskaa, vaan hänen oli pokkuroitava ovilla, kaduilla, hisseissä ja portaissa. Mies ei saanut näyttäytyä kadulla humalassa, ei nauraa rehvastellen. Se oli sopimatonta.

Mitä kuuluu nykymiehelle?

Paljon hyvää. Itsemurhien määrä on laskenut 1900-luvun kauhuluvuista liki puoleen. Vapauden määrä tuntuu kasvaneen. Mies voi valita kolmen eri vapaudenriiston väliltä - armeija, pakkotyö tai vankila. Koska miehen elämän mitta on muuttunut, työnsä menettänyt mies ei enää teeskentele perheelle ja suvulle yhä käyvänsä työssä. Mies voi avoimesti tilittää, että nyt menee heikosti niin perheessä kuin työpaikalla. Potkut tuli työstä ja perheestä.

Paljon pahaa on vielä jäljellä. Miesten itsemurhat ovat vielä yli kolminkertaiset hyvinvoivaan väestöön verrattuna. Miehiä vaivaa asunnottomuus, uupuminen, lyhyt elinikä ja sosiaalinen toiseus. Miehet ja pojat eivät saa itselleen kuin yhden kolmanneksen terveyspalveluista. Hyvään suuntaan mennään - vapauden määrä kasvaa sivistyksen myötä. Pian ei enää ole pakkoarmeijaa, ei enää sovinnaista matelua ja pokkurointia. Lakki pidetään päässä vaikka nyrpistelyn uhalla niin saunassa kuin kadulla. Ja vappuna pidetään hauskaa niin kuin saunatontut!

torstai 23. huhtikuuta 2009

Minulla on unelma maailmasta


Okei. Tämä keskustelun avaus on yleensä merkki siitä, että illalla tuli vedettyä aivoihin muutakin ainetta kuin mustia lyyrisiä kirjaimia valkoiselta paperilta. Otan mieluusti naurut vastaan, joten naurakaa vain. Yllä kuva minusta Gandhin haudalla vuonna 1988.

Minulla on unelma maailmasta, jossa valtion johtajat yhdessä nousevat YK:n puhujapönttöön ja lopettavat armeijat. Kuulostaa epätodennäköiseltä? Ei se nyt niin epätodennäköistä ole kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää.

Kirjoitetun historian alussa maailma oli outo. Koskaan ei tiennyt, mitä puskan takaata ilmestyi eteen. Vihollinen? Raiskaaja? Villipeto vai sotaisa joukko huligaaneja. Kun purjehti avomerelle, vastaan saattoi tulla maailman raja ja vene pudota ikuiseen kuiluun. Koska ihminen ei nähnyt outouden läpi, ihmisen piti olla varuillaan.

Koska maailma oli outo, ja uhka oli todellinen, ihminen keksi armeijan. Keksintö oli aikoinaan tarpeellinen. Uhat olivat todellisia. Onko keksintö enää tarpeen?

Aikoinaan maailma oli outo. Nykyään maailma on tuttu. Itse olen kiertänyt maailman liki ympäri jo 80 luvulla myytyäni omaisuuteni ja nostettuani rinkan selkään. Maasta toiseen kulkiessani toistui mukavat kokemukset - ihmiset antoivat rahaa vastaan ruokaa ja majapaikan. Muutama rosvokin tuli vastaan, ja olin pariin otteeseen menettää rahani kun veitsi asetettiin kurkulle. Mutta suomipoika selviään pienistä esteistä voittajana ja matka jatkuu!

Maailma on tuttu ja se toimii samalla logiikalla - maksuvälinettä vastaan saa ruokaa ja majapaikan. Systeemi on oikeastaan aika kaunis. Tietysti se on kaunis vain niin pitkään kun maksuvälinettä riittää. Saman reissun jatkeeksi poljin pyörällä Espoosta Koijärven kautta Rovaniemelle. Kunto oli kova mutta rahat meni. Kun rahat on loppu, matkaajan on mentävä konsulaattiin ja pyydettävä matkarahat kotiin.

Nyt niihin maailman johtajiin. Minulla on unelma, että valtiojohtaja toisensa perään nousee puhujapönttöön ja toteaa maailman olevan läpinäkyvä. Johtajat eivät näe maailman olevan rajallinen. Nurkan takaisesta tuntemattomuudesta he eivät arvele ilmestyvän uhkaa joka haluaa tuhota valtakunnan.

Maapalloa kiertää satelliitit. Pienet ihmiset kiertävät maailmaa ympäri rinkka selässään ja rahaa taskussa. Maailma on läpinäkyvä. Missään ei ole olemassa maailman rajaa, jonka takaa esiin ryntää hirmuisa joukko sotilaita ja valloittaa kansakunnan. Maailmassa ei ole rajaa, jonne laivat putoaa.

Ei ole. Toteavat YK:n rakennukseen kokoontuneet valtion johtajat ja toteuttavat unelmani maailmasta jossa armeijat lakkautetaan vanhentuneena instituutiona. Kops.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Setelipainot ovat käynnissä

USA ostaa omia velkakirjojaan takaisin ja maksaa ostoksensa painamalla seteleitä. Tai siis laskemalla markkinoille rahaa nostaen tilien likvidiä. Taloussanomat kirjoittaa 31.3.2009 "Uunituoretta rahaa tulvii talouteen".

Kun seteleitä tulvii markkinoille, mitä tapahtuu rahan arvolle? Tietysti rahan arvo laskee. Sukanvarteen tai säästötilille rahansa piilottaneet omistavat saman määrän seteleitä, mutta niiden arvo hiipuu. Aiemmin tonnilla sai pari hyvää televisiota, pian tonnilla saa yhden hyvän television. Onko nyt aika ryhtyä hamstraamaan?

Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan 15.2.2009 "Lamasta ulos rentoon elämään?". Hän kysyy, voiko lamasta palata takaisin rempseään elämänmenoon setelielvytyksellä? Osmo vastaa itse - "Lamasta nousee ylös erilainen kansantalous kuin siihen sukelsi. Viimeksi savupiipputeollisuus korvautui paljon vaativammalla tuotannolla, mikä osaltaan aiheutti rakenteellista työttömyyttä, koska tehtaista ulos heitetyistä duunareista ei tullut it-insinöörejä."

Makrotalous saattaa muuttaa yrityksiä. Muutosten rattaat rouhaisevat muutaman savupiipputehtaan tiilipölyksi. Työntekijät irtisanotaan ja heidät koulutetaan uusiin tehtäviin. Ehkä ekologisesti kestävämpiin tehtäviin kuten Osmo toivoo.

Mutta yksi asia nyt taitaa jäädä liian vähälle huomiolle - mitä sille tonnille kannattaa tehdä? Ostaako nyt kaksi telkkaria kun vielä saa, vai suihkauttaa itsensä kulutusmatkalle kanarialle?

Koska yritykset jäävät olemaan, paitsi ne saastuttavat tiilikasat, ei rahoja kannata polttaa ylettömään kulutukseen, eikä toisaalta työntää isoäidin sohvan päärmeisiin, vaan rahat voi sijoittaa. Pörssi on kanava nostaa rahan arvoa, tai estää arvon romahtaminen setelien arvon romahtaessa.

Entä vihreys? Miten maailmaa muutetaan kun kädessä on tonni ylimääräistä rahaa? Vihreä vaihtoehto on pistää rahat pörssiin osakkeisiin joissa näkee puhtaan tulevaisuuden.

Linkit:
http://www.soininvaara.fi/2009/02/15/lamasta-ulos-rentoon-elamaan/
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/03/31/uhkaako-meita-deflaatio-inflaatio-vai-molemmat/20098186/170?offset=30

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Käymme yhdessä ain

Laulaa loilotellen Helsinki ja Vantaa ovat yhdistymässä väittää tämän päivän Hesari. Historiallisesti liitos on ymmärrettävä. Tutut alueet vain liitetään yhteen uudelleen. Espoon asema on erilainen.

Miten Espoo poikkeaa Vantaasta? Espoon asemaa voisi verrata Turun asemaan. Turku on entinen pääkapunki. 80 luvulla kaupungissa vierailleet muistavat, ettei kaupungin keskustasta löytänyt reittiä Helsinkiin, sillä sinne osoittavia kylttejä ei ollut olemassa.

Turku ei pidä Helsingistä. Kaupunkien välillä on perinteisesti surkeat liikenneyhteydet. Kahden ison kaupungin väliä on ajettu aina tähän vuoteen asti kinttupolkua muistuttavaa maantietä. Juna on kulkenut mutkittelevaa ja rapistunutta raidetta pitkin. Keskinäinen kyräily on näkynyt ja tuntunut. Mutta miten Espoo liittyy aiheeseen?

Espoon, Helsingin ja Vantaan väliä kulkiessa, nousee pystyyn käsittämätön tullimaksu. Mikä ihmeen tullimaksu? No, seutulippu tietenkin.

Vaikka esteitä on, joskus tiellä kohtalon, kun lähden kodistani, bussilipun hinta ei riipu kuljetusta matkasta, vaan siitä, kumpaan suuntaan katua bussi kulkee. Seuraava pysäkki itään mentäessä sijaitsee Vantaalla. Lipun hinta on liki tupla, vaikka kulkisin bussilla lyhyemmän matkan kuin kuljettaessa länteen, maksan enemmän.

Jos ihminen maksaa lyhyemmästä matkasta tuplahinnan, se on kaupunkien välinen tullimaksu. Eikö ole? Joku toinen voi väittää, ettei sellaista tullimaksua ole olemassa, mutta hän ajaakin autolla. Autolla kulkiessa rajan ylittää ilman seurauksia. Miksi? Miksi autolla saa ajaa ilmaiseksi kun bussilla joutuu maksaa tullin?

Se on väärin. Auto kuluttaa tietä, liikennevaloja, levittää saasteita, nostattaa pölyä, vaatii suolaa teihin ja tietysti aurausta. Miksi autolla saa ajaa ilmaiseksi kun bussin kyydissä rajan ylitys maksaa?

Joku tietysti sanoo, ettei matkalippu kata kuluja. Entä auto? Kuka maksaa auton aiheuttamat meluhaitat, kenen koululainen odottaa suojatiellä ylitystä autovirtojen edessä? Aivan. Kuntalainen, vantaalainen, espoolainen.

Helsingistä ei pääse pois ajamatta muiden kuntien läpi. Tai pääsee kyllä ajamalla mereen. Tai ostamalla junalipun Turkuun, Tampereelle tai Lahteen, jolloin helsinkiläinen ajaa junalla ilmaiseksi Espoon ja Vantaan läpi ilman seutumaksuja.

Käymme yhdessä ain. Joukko- ja autoliikenne on asetettava samaan asemaan. Mikäli autoilta ei kerätä tullimaksua kaupunkien rajalla, ei sitä saa periä joukkoliikenteen käyttäjältä. Voimme kaikki esteet voittaa ilman, että kaupungit liitetään yhteen.

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pajunen+Liitosselvitys+Vantaan+kanssa+on+edistysaskel/1135245006716

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Penisten silpojat

Veitsiä teroitellaan sillä Suomessa korkein oikeus on antanut luvan leikellä pikkulasten sukuelimiä. Kirjoitan korkein oikeus pienin kirjaimin, sillä oikeus on halventanut itsensä. Tuon alemmas ei ihminen voi vajota.

Miesten tasa-arvoyhdistys kiinnittää huomion ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Selonteko on valtioneuvoston tekosia. Se tekee selvää poikien ihmisoikeuksista ja haluaa leikellä pikkuisia peniksiä.

Onko peniksen leikkaaminen paha juttu? On. Se on paha juttu. Olen nähnyt silpomisvideon, jossa ammattitaitoinen silpoja ensin survaisee metallisen levyn peniksen ja esinahan väliin. Pienen pojan huutaessa tuskaansa, leikkelijä liikuttelee metallia esinahan alla ja iho irtoaa kiinnikkeistään. Huuto jatkuu.

Lapsen kiljuminen keskeytyy hetkeksi kun puoskari vaihtaa instrumenttia. Seuraavaksi hän kiertää metallisen putkilon terskan ympärille ja pullauttaa esinahan putkilon päälle. Lapsi kiljuu tuskasta. Eikä verinen vaihe ole edes alkanut. Katsoessani videota tässä kohtaa minulta lensi yrjöt. Oikeuden tuomareilla ei lennä yrjöt, he syövät pitkän lounaan lapsen kiljuessa ja sallivat videon jatkuvan.

Miten väkivalta poikaa kohtaan jatkuu? Kun metallinen putki on ujutettu terskan ympärille ja esinahka on pullautettu metallin päälle, puoskari alkaa verisen leikkelyn. Hän ottaa käsiinsä sakset. Tässä kohtaa lapselta ääni murtuu. Kiljunta on noussut niin korkeisiin ääniin, että kurkku ei kestä, vaan pienestä suusta kuuluu rohinaa niin kuin lapsi olisi vajoamassa shokkiin. Sakset leikkaa esinahan halki. Verta roiskuu leikkaajan käsille. Lapsi korisee.

Kun esinahka on halkaistu, leikkelijä ottaa toisen instrumentin käteensä ja pyyhkii ihon puhtaaksi verestä. Lapsi kiljaisee kun pienet esinahan riekaleet venyytetään takaisin putken päälle ja siihen sovitetaan letkunkiristimen rengasta. Operaattori kiristää ruuvia. Lapsen korina loppuu ruuvin kiristyessä ja hän alkaa uudelleen kiljua niin kimakasti, että haen keittiöveitsen ja haaveilen että pääsisin leikkaamaan puoskarilta päänahan irti kallosta.

Leikkelijä kiertää ruuvia tiukemmalle pienen lapsen vääntelehtiessä ja koristessa ja kirkuessa ja verta valuu laajalti peittäen instrumentit punaiseen pienen pojan vereen. Lopulta lapsi korahtaa kun metallirengas kiristyy äärimmilleen ja pureutuu esinahkaan ja hitaasti liha alkaa haljeta.

Esinahka irtoaa pienen pojan peniksen päältä renkaana. Poika valahtaa tajuttomaksi. Puoskari irroittaa metalli-instrumenttinsa peniksen ympäriltä. Sitten hän pyyhkii karhealla pyyhkeellä vasta paljastunutta terskan ihoa verestä puhtaaksi ja hymyilee kameralle vieressään tajuton pikkupoika.

Korkein oikeus pitää tekoa ymmärrettävänä, sillä jumala on heidän mielestään asettanut ihmisille velvollisuuden kohdella syntyviä poikalapsia julmasti ja vihamielisesti. Pojilta on näin riistetty ihmisoikeudet Suomessa.

Vihaan korkeinta oikeutta.

Linkki Miesten tasa-arvoyhdistyksen lausuntoon: http://miestentasaarvory.wordpress.com/miesten-tasa-arvon-linkkeja/lausunto-valtioneuvoston-ihmisoikeuspoliittisesta-selonteosta/

torstai 19. maaliskuuta 2009

Sota

Vihreä miesliike on perustettu. Mutta. Liike pysähtyi heti ensimmäiseen miehiseen poteroon. Tekisi mieli sanoa - pojat pojat ei sotaa noin käydä...

Suhde armeijaan on miehille vaikea suhde. Se on samalla ikään kuin suhde omaan isään ja miesten ikuiseen jatkumoon. Kun miehet puhuvat armeijasta, haamut nousevat haudoista ja miesliike peljästyy, se heittäytyy rähmälleen samaan suohon jossa miesten historia makaa.

Edes vihreä miesliike ei tunnu osaavan ottaa kielteistä kantaa armeijaan. Mies toisensa perään väittää, että armeijaton maa miehitetään. Niin tietysti. Miehitetään...

Mitä miehittäminen merkitsee? Onko Suomi nyt miehittämätön?

Ei ole. Suomi on jo miehitetty. Ns. oma armeija on miehittänyt kasarmit ja siellä piikkilankojen takana miehet pakotetaan nousemaan tankkeihin ja pöristämään pitkin suomalaisia soita ja jänkhiä ja metsiä. Öljyä poltetaan ihan käsittämättömät määrät savuna ilmaan ja malmikaivoksissa miehet kaivavat lisää metallia taottavaksi sotalaitteiksi.

Onko vihreää armeijaa olemassa? Armeija ei ole ekologisesti ajattelevan ihmisen instituutio, sillä se on mielenvikaista tuhlaamista. Armeijassa ei ole muuta vihreää kuin vaatteet.

No, okei. Ajatellaan nyt sitten, että ilman "omaa" armeijaa maailma valloittaa meidät. Siksi me muka tarvitsemme oman sotaväen ja siksi meillä on paradoksaalisesti vapautemme tähden oikeus sulkea nuoret pojat kasarmeille, sulkea heidät piikkilankojen ympyröimään vankilaan, tai siviilipakkotyöhön tai perinteiseen vankilaan.

Ei ajatellakaan paradoksaalisesti. Ei anneta hulluudelle periksi. Ei saastuteta maailmaa suihkareilla, miehistövaunuilla, ei rakenneta ruutitehtaita, vaan kehitetään uusi sotakoneisto joka pärjää suurvaltoja vastaan. Jos on ihan pakko leikkiä sotaa, tehdään uusi ja uljas ekologinen armeija.

Millainen meidän uusi sotakoneisto olisi? Nykyiset sotilaat suurvallat ampuvat hengiltä helikoptereista valkoista lumihankea vastaan yöllisissä taisteluissa lämpökiikareilla. Se on jo ihmishenkien tuhlaamista. Eikö olisi ekologisempaa tehdä suoraan itsemurha?

"Nykyaikainen" suomalainen aluepuolustus on auttamatta vanhentunut doktriini. Maanpuolustuksen opin mukaan suomalaiset pojat piilotetaan metsiin lumi- tai maastopuvut yllään. He piiloutuvat korpimaisemaan kuin sudet siperiaan. Ei. He eivät pysty piiloutua. Vihulainen lentää helikopterillaan kuin joulupukki konsanaan ja paukuttaa telttaryhmä kerrallaan heidät yhtä hengettömiksi kuin esi-isänsäkin. Me hävitään tää sota.

Sota on hävitty ennen kuin se on edes alkaa. Uskotko?

Etkä usko vieläkään? Perustelen lisää. Irakin armeija uskoi alueen puolustamisen tavoitteeseen. Miten kävi? USA otti satelliitilla kuvan dyynin takana piilottelevasta sotajoukosta ja helikopteri kohosi heidän silmien eteen ja pari rakettia räjäytti joukon jauhelihaksi. Suomalaisille pojille ennustan samaa kohtaloa lumihangessa.

Maailmassa on vain yksi elossa oleva voittamaton sotapäällikkö. Hän on sotinut sekä venäläisiä että usalaisia joukkoja vastaan. Hän ei ole Mannerheim. Me varmasti kaikki tiedämme hänen nimensä mutta ääneen sitä ei ole viisasta sanoa, sillä sekä venäläiset että usalaiset johtajat haukkuvat hänen sotivan sotaa väärin.

Niin. Väärin sodittu. Väärin voitettu. Heh.

Nykyaikaista, teknistä ja tulivoimaltaan mahtavaa suurvaltaa vastaan rintamasota on typerää sotaa. Se on yhtä typerää sotaa kuin aikoinaan punatakit ja sinitakit 1800 luvulla nousivat suoriin riveihin vaikka konetuliaseet olivat jo keksitty. Siinä sitä poikaa kaatui kuin kaatuu poikamme mikäli aluepuolustuksesta ei luovuta.

Itse olen sitä mieltä, että pojat on vapautettava heti. Miehiä velvoittava puoliyleinen asevelvollisuus on tasa-arvon vastaisena lakkautettava. Se on miehen ihmisarvon halventamista.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Käyntikortit

Moni on ihmetellyt, miten voin olla yrittäjä ja olla luontoystävällinen - olenhan vihreä poliitikko. Yrittäjänä toimimista pidetään luontovihamielisenä toimintana. Miksi näin?

Olen kirjapainoyrittäjä. Vanhaan aikaan kirjapainot merkitsivät edistystä. Paperi oli tiedon alusta. Paperia tarvittiin kun välitettiin sanomia maapallon ympäri. Ratsastavat posteljoonit veivät kirjeitä kuninkaalta toiselle. Kirjapainotaidon myötä syntyi painettu joukkoviestintä. Viestin lähettäjä ei ollut enää puhekontaktissa viestin saajaan ja painetut sanat kohdistettiin massoille.

Paperi oli omana aikanaan tiedon ylivoimainen alusta. Nykyään näin ei ole. Paperi tiedon alustana on lopullisesti menettänyt asemansa sähköiselle alustalle, sähköiselle päätteelle.

Kirjeet kirjoitetaan sähköpostitse, mainokset jaetaan välkkyvinä bannereina. Itsekin olen lopettanut paperihesarin tilaamisen jo vuosia sitten ja siirtynyt sähköisen lehden lukuun.

Kirjapainot eivät ole entisissä asemissaan. Niitä ei tarvita tiedon välittämiseen. Siksi tehtaiden koko pienenee, koneiden volyymitehot madaltuvat ja kirjapainot tuottavat aina vain vähemmän paperia.

Itse olen osallistunut VTT:n tieteellisiin projekteihin, joissa on puhuttu mm. sähköisestä paperista. Paperikuitu alustana lähitulevaisuudessa kokee renessanssin, sillä onhan kuitupohjainen materiaali yhä käyttökelpoinen ja tällöin luontoa kunnioittavan valinta.

Monelle sana kirjapaino tuo yhä mieleen tehtaat jotka työnsivät huippuunsa tehostetuista koneistaan kerralla kymmenien tai satojen tuhansien tuhlailevia painoksia. Entisajan tuhlailun mielikuvalle löytyy yhä harvemmin reaalista vastinetta.

Minä olen yrittäjä. (http://www.nameprint.fi/ ). Keskityn pieniin paperipainoksiin. Käyntikortteihin. Tapahtumaflyereihin jne. Painan lehtiä yksi kappale kerrallaan. Painamisessa tavoitteeni on yksilö. Käyntikortti onkin ainoa painotuote, joka järjestelmällisesti yhdistää yrityksen ja yksilön nimen samaan painotuotteeseen korostaen ihmisen arvoa instituutioissa.

"Tehtaassani" ei tuhlata. Negatiiviset mielikuvat on aika päivittää positiivisiksi.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Öljylähde Espoossa!

Mitä energian raaka-ainetta pääkaupunki tuottaa yllin kyllin? Öljyä? Pellettejä? Turvetta? Tuulivoimaa? Ei mitään edellä mainitusta. Pääkaupunkiseutu tuottaa biokaasun raaka-ainetta.

Vihreä Langassa kirjoitettiin 10.3. 2009 mainio artikkeli "Kakkain energiaa". Siinä todettiin, että yksi vessassakäynti tuottaa raaka-ainetta 0,18 kilowattitunnille. Kun miljoona ihmistä istahtaa pytylle, viemärin päässä voi sijaita tulevaisuuden energiaklusteri!

Infrastruktuuri on jo olemassa. Viemärit vievät jätettä kodeista suodatuksen jälkeen kohti merta. Miksi ne putket johdetaan mereen? Miksei niitä johdeta voimalaitokseen joka tuottaa kaasu- tai sähköenergiaa?

Niin. Miksei? Pääkaupunkiseudulle voidaan rakentaa voimalaitos. Tehdas tuottaa 10 % tavallisen ydinvoimalan energiasta. Jos energiaa ei muunneta sähköksi, vaan käytetään se kaasuna, tehokkuus kasvaa. Lähestytään ydinvoimalan tehoa. Kun kotitalouden ja einestehtaiden tuottama biojäte otetaan yhteiseen käyttöön, vähennetään luonnon kuormitusta. Suojellaan Itämerta.

Vihreä Lanka kirjoittaa laskelmia energiahyödystä: http://www.vihrealanka.fi/blogit/kakkain-energiaa

Viemäriverkosto on raaka-aineen kuljetusverkosto. Se on helppo yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tuo nestemäiseen olotilaan pakattua raaka-ainetta energialaitokseen. Raaka-aine on kelpoa kuin öljy on!

Biokaasu on luontoystävällinen energiamuoto. Se valmistetaan jätteestä. Sen sijaan että päästöt leviävät luontoon, otetaan keskitetysti talteen päästöt. Päästöt jalostetaan kaasuksi ja johdetaan kaasuputkiin. Jokainen varmasti osaa tästä eteenpäin miettiä, mihin kaasuputket voidaan edelleen johtaa. Käytetäänkö kaasu liikenteessä, käytetäänkö kaukolämpövoimaloissa, talojen keskuslämmityskattiloissa vai sähkögeneraattoreissa?

Pääkaupunkiseudun energiaklusteri on liki päätöstä vaille valmis. Investoinnin elinkaari on satoja vuosia. Taloudellinen tuotto elinaikanaan miljardeja euroja. Itämeri puhdistuu. Maailma voi paremmin. Eiköhän ryhdytä tuumasta toimeen?

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Palkkavertailusta tekoihin!

Tämän päivän Vihreä Langassa europarlaamentaarikko Satu Hassi vaatii naispalkkoja miespalkkojen tasolle. Hänen tekstissään naispalkat kuvataan 80 % miespalkoista, eli naisten euro on 80 senttiä.

Myös minun mielestäni olisi oikea aika tasoittaa palkkaeroja. Kuntien pitäisi nostaa henkilöstömenoja runsaasti. Kestääkö taantuva kuntatalous? Ei kestä. Lomautukset ja irtisanomiset ovat esityslistoilla - ei palkkojen korotukset. Täytyy olla muita keinoja?

Kyllä on. Miesten työttömyysaste nousi tammikuun tiedoissa 7,3 prosenttiin, naisten laski 6,7 prosenttiin (pudotusta 0,6 %). Kyseessä ovat Tilastokeskuksen lukemat. Miesten työttömyys kasvaa, naisten vähenee. Naisaloilla on siis yhä imua kun miesalat yskivät.

Isot rakennusyhtiöt ovat kuin valtamerilaiva. Ne kulkevat satamasta toiseen rakentaen taloja. Kun rakennusinvestoinnit on pantu jäihin, muonavahvuutta vähennetään, miehiä heitetään yli laivan. Miesaloilla peli on raakaa.

Mitä pitäisi tehdä? Nyt kunnilla on huippumahdollisuus näyttää, että tasa-arvotyö on muutakin kuin asiakirjojen leimaamista ja taulukkolaskentaa. Kunnilla on aito mahdollisuus työntää rekrytointiveneet vesille ja käydä poimimassa ahkeria työntekijöitä rannoillensa.

Miksi heti pitää rekrytoida? Ja missä rekrytoida? Kenelle?

Nyt on aika rekrytoida ylijäämämiehiä uuteen uraputkeen. Viidentoista vuoden päästä kunnilla on itkevä pula sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä. Vuonna 2025 suuret ikäryhmät vanhenevat maagiseen taittopisteeseen 80 vuotta ja heistä tulee historiamme suurin huollettavien ryhmä. Heitä nostellaan, heitä ruokitaan, heitä tuetaan ja heitä viedään ympäri kaupunkia eläkeläisten viihdekeskuksiin.

Mutta. Kuka heidät vie? Pääministeri Vanhasella on visio. Hän nostaa eläkeikää parilla vuodella. Näin vapautuu parikymmentätuhatta naistyövuotta rutiineista vanhustenhoitoon. Se on tietysti yksi keino. Toinen keino on kouluttaa ja työllistää taantuman aikaan keski-ikääntyviä miehiä uudelle alalle.

Johtaminen on katsomista huomisen ohi tulevaisuuteen. Rekrytointi sosiaalialan kouluihin ja rekrytointi sairaanhoitoon on historiallisessa pisteessä. Kun rakennusyhtiöt pukkaavat yli laidan ylijäämämiehistöä, yhteiskunnan velvollisuus on ottaa heidät pelastusveneisiin ja kouluttaa heidät uuteen työhön; työhön jossa on mielekkyyttä, alalle, jossa on jatkuvuutta. Kriisissä perheellinen mies arvostaa varmaa tulolähdettä.

Tasa-arvoinen palkkapolitiikka voidaan saavuttaa kuten Hassi toivoo -kunnat maksavat henkilöstömenoja 20 % enemmän - tai sitten otetaan uusi kurssi ja suunnataan tulevaisuuteen ja rekrytoidaan miehiä.

Kun sosiaali- ja terveysala miehistyy, palkkaerot tasoittuvat luonnollisesti myös.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hassi-naisvaltaisten-alojen-palkat-remonttiin

torstai 5. maaliskuuta 2009

Kaupunki säästää.

Pian kaupungit toisensa perään alkavat julkaista säästöpakettejaan. Esille kaivetaan 90 luvun laman oppeja ja juustohöyliä teroitetaan. Nyt keskustellaan, säästetäänkö investoinneista vai sosiaalimenoista.

Kukapa kunnan päättäjä haluaisi lomauttaa omaa väkeä: sairaanhoitajiaan ja sosiaalityöntekijöitään? Ei kukaan. Koska omaa väkeä ei haluta irtisanoa, alkavat monet vaatia rakennusinvestointien siirtämistä. Ei osteta uutta koulua, ei peruskorjata päiväkotia. Säästetään kymmenen miljoonaa ja toinen. Lykätään kymmenien miljoonien eurojen rakennushankkeet parilla vuodella tulevaisuuteen, niin sairaanhoitajille voidaan maksaa palkat, eikä ketään tarvitse irtisanoa. Onko säästäminen näin yksinkertaista?

Ei ole. Kun rakennus- tai infrastruktuurista säästetään, kasvatetaan miesten työttömyyttä. Kun taloa ei rakenneta, kuntalaiset jäävät ilman työtä. Sairaanhoitajien sijaan kirvesmiehet. Ei kuulosta hyvälle.

Taantuman aikaan rakentaminen tulee kunnalle noin 20 % korkeasuhdannetta edullisemmaksi. Rakentamista olisi suorastaan typerää siirtää matalasuhdanteelta korkeasuhdanteelle.

Kuntapäättäjällä on nyt tilaisuus näyttää, että hölmöläistarinat peiton pidentämisestä ja talon ikkunoiden väsäämisestä ovat menneen vuosituhannen loruja. On mieletöntä lykätä rakennusinvestointeja. Myös miehet ovat kuntalaisia vaikkeivat suoraan kunnan tilipussista palkkaansa nauttisi.

Edullisesti ostaminen on säästämistä. Juuri nyt kannattaa investoida. Investointien siirtäminen aikaan kun ostaminen on kallista, ei ole säästämistä, vaan se on hölmöläisen puuhia.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Miesten oikeus tasa-arvoon

Vuonna 1993 kirjoitin itsenäisen miesliikkeen pamfetin "Tasa-arvo on myös miesten asia". Se julkaistiin Hesarissa ja Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen luennolla. Sitä on referoitu monissa eri kokouksissa, ehkä arvovaltasin oli Pekingin naiskonferenssi 1995 jossa sitä epävirallisten tietojeni mukaan siteerattiin käytävillä. Kun pamfetti julkaistiin, olin naistutkimuksen luennolla salissa ja noin kolmesataa naista kääntyi murhaavasti tai uteliaasti katsomaan salissa olleita kahta miestä, joista toinen oli minulle tuntematon opiskelija, ja toinen minä.

1990 luvulla miesten tasa-arvoa pidettiin sovinistisen vastaiskun alkamisena. 2009 miesten tasa-arvopuheita suvaitaan ja niitä halutaan ymmärtää myös akatemiassa. Esimerkkinä tästä Henry Laasasen ja Pasi Malmin akatemiaa vavisuttavat tuotokset.

Mitä miesten tavoitteet voivat olla?

Mediassa naisten tavoitteista puhutaan alati. Hyvä niin. Kaikki varmasti tuntevat sanonnan "naisten euro on 80 senttiä". Harvempi tuntee sanonnan "miesten vuosi on 11 kuukautta". Tässä viitataan siihen, että miesten elinikä on huomattavasti naisia lyhyempi ympäri maailman, se on lyhyt kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa, joissa naisilla ja miehillä on yhtäläinen äänioikeus. Vaikuttaakin siltä, että vaikka naisilla on äänioikeus, miehiltä puuttuu oikeus elää.

Puuttuuko miehiltä tasa-arvoinen elämänoikeus? Suomessa vain mies voidaan määrätä menettämään henkensä. Yleinen asepalvelus on pakollinen vain miehille. Vaihtoehtoisesti miehet voivat suorittaa palveluksen siviilipalveluna eli pakkotyönä, tai suorittaa pakollisen vankilantuomion armeijan sijaan. Kun naiset saivat oikeuden suorittaa vapaaehtoisesti armeija, väittivät monet, että sukupuolten välinen tasa-arvo kasvoi. Ei. Tasa-arvo väheni - ero kasvoi. Miesten ja naisten oikeuksien välinen ero kasvoi; se mikä naisille on joko moninkertaisesti vapaaehtoista tai merkityksetöntä, on miehille yksinomaan pakollinen. Tasa-arvottomuus kaksinkertaistui.

Poliittinen miesliike on voimistumassa. Vuonna 1993 laadin tasa-arvojulistuksen hyvin pienessä piirissä. Nyt piirit ovat kasvaneet ja pienen liikehdinnän sijaan on alkamassa aikakausi, jolloin liike kerää massoja ympärilleen ja sen vaikutukset yhteiskunnassa näkyvät joko hyvällä tai pahalla. On tulossa vihreä miesjulistus. On tulossa punainen miesjulistus. Ja aivan varmasti jossain päin kabinetteja puuhataan sinistä miesjulistusta!

Mielestäni on kauhistus, että mies voidaan julistaa mielisairaaksi vain sillä perustella, että tämä on terve, ja ei halua osallistua upseerien käskytettäväksi ja olla mielisairaalta kuulostavan tappokoneiston osa. Mies ei ole mielisairas, vaikkei halua olla sotilas. Kun me suomalaiset näpertelemme erilaisten miinojen kieltämisen tai sallimisen välillä, samaan aikaan eri puolilla maailmaa ja mantereita kallioon upotetut siilojen ydinkärjet ovat osa yhteistä sotasalaisuutta ja sotahulluutta. Armeijat ovat valmiita samoin kuin ovat valmiita suomalaiset pojat tappamaan tai tuhoamaan isänmaan tai muun aatteen vuoksi.

Miesten oikeus tasa-arvoon on ensisijaisesti oikeutta vaatia vapautta olla olematta osa jotain, mitä kutsutaan perinteiseksi miehen velvollisuudeksi. Tulevilla sukupolvilla tulee olla oikeus elää ilman pakkoa sodissa räjäyttää säpäleiksi edellisten sukupolvien, naisten ja miesten, vaivalla rakentama yhteiskunta, tai tuhota elämäämme vaaliva luonto.

torstai 26. helmikuuta 2009

Nokia ei...

"Nokia ei lähde Suomesta"

Suomi ei devalvoi, väitti suomen hallitus edellisen laman kourissa 90 luvun alussa. Mitä tapahtui? Suomi devalvoi sittenkin ja varsinkin pienyrittäjät ja asuntovelalliset kärsivät valtavia tappioita valuuttaan sidottujen lainojen muuttuessa sietämättömän kalliiksi. Kun johtaja sanoo ei, se usein merkitsee päinvastoin kyllä.

Tämän päivän Hesari 26.2.2009 julistaa totuutena " Matkapuhelinyhtiö Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo sanoo, että Nokia ei ole lähdössä Suomesta."

Voiko johtaja sanoa tällaista? Sanoa näin jyrkästi - ei? Kyllä voi.

Miksi hän sanoo niin? Se on hyödyllinen kannanotto.

Nokia merkitsee Suomelle hyvinvointia ja vakaata taloudenpitoa sekä mukavaa tulonlähdettä. Nokian varaan nojaa sekä lukuisten perheiden ja pienyritysten talous kuin muutaman kunnan talous. Kunnista mainitsen Salon ja Espoon.

Kun Nokian johtaja sanoo - emme lähde Suomesta - hän puhuu Nokian omalle väelle ja sidosryhmälle. Hän puhuu salolaisille, hän puhuu espoolaisille, hän puhuu nokian alihankkijoille. Heille sanoma on selvä, tehkää työtä, älkää panikoiko, sitoutukaa Nokiaan.

Miksi johtaja saattaa sanoa päinvastoin kuin tosiasiassa tapahtuu? Yritys hyötyy siitä, että sen sidosryhmät pysyvät tyytyväisenä. Yritys ostaa sanoilla aikaa. Yritys tekee liiketoimintaa.

Mistä yritys hyötyy, sitä yritys tekee. Tämä on lainalaisuus. Jos yritys hyötyy sanasta ei, se sanoo niin. Harvemmin yritys sanoo sellaista, mistä sille on suoranaista haittaa. Koska epävakaus olisi Nokialle haitta, se pyrkii vakuuttamaan suomalaiset.

Kun Esko Ahon lamahallitus 90 luvulla sanoi "ei devalvaatiota", järkevät pienyrittäjät kyseenalaistivat sanat ja varautuivat epävarmuuteen. Kun Nokian johtaja sanoo "emme lähde suomesta", yhtiöstä riippuvien suomalaisten perheiden ja alihankkijoiden kannattaa suunnitella tarkoin - entä jos se lähtee?

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Hirvivaara

Terveisiä Ruotsin Vemdalenista. Se on laskettelukeskus lähellä Årea. Itse jätin tällä kertaa sukset jalastani ja keskityin kirjallisuuteen ja rentoutumiseen urheilun sijaan. Se sekä kannatti että oli samalla kertaa typerä teko. Sain yhden pitkään panttaamani tekstin alkuun ja sivuja kertomukseen syntyi kymmenen. Mutta taiteen vastapainoksi söin suklaata ja lihapullia koko viikon ja makailin kirjallisuuden keskellä, joten hiihtolomalla lihosin kauhistuttavat neljä kiloa. Nyt sitten pitäisi päättää, haluanko päästä näistä kiloista eroon, vai luovutan ja annan kilojen kertyä?

Asiasta toiseen. Hirvi on uljas eläin. Erityisen isolta uroshirvi näyttää auton keulan edessä. Sellaisen meinasin saada koristeeksi matkallani. Nyt ensiksi annankin julkisen kiitoksen kaikille hirvikolareita tutkineille ja niistä selviytymisneuvoja radiossa ja televisiossa antaneille. Niiden neuvojen avulla minä ja lapseni olemme hengissä ja ehjinä kotona.

Eli mitä tapahtui? Hirvi rymisti tienreunalta eteemme tielle. Ajoin sellaista tasaista satasta ja tienpinta oli jäinen. Kun näin hirven oli jalkani jo refeksinä painanut jarrut hätäjarrutukseen ja kuulin lukkiutuneiden renkaiden ja nastojen vinkuvan jään pinnalla. Vauhtiimme jarrutus ei vaikuttanut juurikaan. Tien vierellä oleva lumipenkka oli liki metrinen ja arvelin, ettei meistä nähden oikealta tielle rymistävä hirvi kipua sen yli nopeasti ja siksi ohjasin vaistonvaraisesti kohti vastaantulijoiden kaistaa. Mutta olin väärässä. Väkivahva hirvi työnsi itsensä lumikinoksen läpi kuin tyhjää vain siinä se sitten oli edessämme. Tässä kohtaa alkaa asiantuntijoille kiitokset henkemme pelastamisesta.

Huusin lapsille HIRVI! Ja toivoin ettei heille käy mitenkään. Lauseet välähtelivät tajunnassani. Hirvi. Autokolari. Miten vältät sen. Muistin asiantuntijoiden sanoneen, että hirvi ei väistä vaan se kulkee valitsemaansa reittiä kuin juna poikkeamatta siitä. Aiemmin oli porojen ja peurojen kanssa tehnyt muutaman kerran tuttavuutta ja nehän loikkivat sinne tänne tai peräti ne kääntyvät hyökkäykseen sarvet tanassa autoa kohti. Mutta ei hirvi kääntyile. Toinen asiantuntijan ohje oli - jos törmäät, törmää hirven takapäähän. Se on kevyempi kuin tappavan murskaava eturuho. Yritä jos mahdollista kiertää takaa.

Koska jarrut olivat paniikkijarrutuksessa ja minullahan ei ole ABS jarruja, jouduin tekemään ikävän päätöksen. Lopettaa jarruttaminen ja yrittää eturuhoon törmäämisen sijaan kiertää eläin. Tai jos törmäystä ei pysty estää, ainakin törmätä sen takaruhoon.

Vapautin jarrut. Tämä kaikki tietysti tapahtui silmänräpäyksessä kuten kuten ajatusketjuni kulkee suuressa hädässä. Tapahtumien kirjoittaminen on tietysti hidasta, kuten on lukeminenkin, mutta yritä ajatella tiimalasia jossa ei olekaan kuristinta vaan hiekka putoaa näkökykyäsi nopeammin ylhäältä alas. Näin ajatukseni kulkevat. Lauantaina meillä piti olla rento ajomatka hiihtokeskuksesta laivalle sillä sään oli luvattu olevan kaunis, vaikkakin näin aamulla ilma oli sumuinen. Hanget vuoristomaisemissa ovat erityisen valkeat ja lunta pakkautuu puiden kylkeen aina sen mukaan, mistä päin tuulee.

Vapautin jarrut ja aloin ohjata oikealle kohti hirven takaruhoa. Eihän ne renkaat pureutuneet lukkojarrutuksen jälkeen, ja siksi jouduin vieläpä hieman töpäyttää kaasuakin jotta saan pitoa. Renkaat taipuivat ja nastat purivat jäätä ja auton nokka kääntyi kohti hirven takaruhoa, joka oli vasta päässyt penkalta tielle. Auto läheni hirveä (matkaa oli nelisen autonmittaa), näin hirven pään edessäni ja käänsin yhä rattia hillitysti mutta tehokkaasti. Sitten keula osoitti hirven keskiruhoa mutta hirvi samaan aikaan rynni edelleen kohti tien toista reunaa joten keskiruho vaihtui takajaloiksi ja lopulta edessäni olikin lumipenkka ja vauhtia noin 80 kilsaa tunnissa. Nopea perän heitto näpäyttämällä jarruja ja viipauttamalla rattia (nyt saan kiittää selviytymisestä itseäni ja nuoruuden hurjastelujani), keula notkahti kohti keskikaistaa, perä heivasi muutaman kerran mutta sain otteen tiestä ja auton haltuuni.

Siinä se hirvijuttu. Sydän hakkasi itseään pois rinnasta mutta painoin sen takaisin kylkiluitten väliin. Huh huh. Selvittiin. Kiitos teille hirvikolarien asiantuntijoille jotka olette jakaneet tietonne!

perjantai 13. helmikuuta 2009

13 päivä ja perjantai on ihana päivä

Vaikka asiat sinäänsä ovat menneet ihan reisille koko päivän, elämä on hauskaa.

Kokoukset ovat menneet poskelleen, yhtiö menee selvitystilaan omistajien riidellessä uppavan laivan aurinkotuolista, miesjulistus kaivaa hampaaseen koloa, lomavalmistelu aiheuttaa päänsäryn, kiire kiire lomille; niin sittenkin - perjantai ja kolmastoista päivä ilahduttaa. Kaveri soitteli, kertoi, että työporuukka jättää lattian valamatta pelkkää taikauskoaan. Makailevat työhaalareissaan ja pohtivat elämää. Kukapa haluaisi asua talossa jonka perustukset on valettu pahan onnen päivänä?

Pahan onnen päivä on tietysti typerää taikauskoa. Se on ihan samaa uskoa kuin mikä muu usko, vaikkapa avioliiton siunaus tai laivan vihkiminen. Usko yhdistää ihmiset. Ihmisten tietoisuus yhdistyy irrationaalisissa meemeissä ja me naureskelemme toistemme taikauskolle ja varmuuden vuoksi pistämme sormet ristiin selän takana.

Hauskaa hiihtolomaa jokaiselle kullekin. Viikon päästä palaan Suomeen. Toivottavasti.

torstai 12. helmikuuta 2009

Viimeiset hetket

Elän jännittävää aikaa nyt torstaina. Perjantaina tapahtuu merkittäviä asioita niin miesyhdistyksen, yritysmaailman kuin oman lomanikin suhteen. Mistä ihminen päättää itse, missä ihminen on riippuvainen toisista?

1.
Uudistuvaa vihreää miesyhdistystä puuhaavat monet miehet (ja naisetkin). Osani on tarjota 20 vuoden kokemuksella näkökulmia jotka toimivat. Miesten tasa-arvo on nyt nousemassa poliitisen julistuksen jälkeiseen aikaan jolloin ihmiset nousevat jaloilleen ja massat lähtevät liikkeelle. Olen oman osani taustatyöstä tehnyt mm. 1993 "Tasa-arvo on myös miesten asia" julistuksellani joka julkaistiin samaan aikaan Hesarissa ja Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen luentosarjassa. Sen laadin aikoinani hyvn pienen piirin vaikutuksessa. Nyt liikkeellä on monilukuinen miesjoukko.

2.
Valmistaudun toimialallaan keskisuuren yrityksen yhtiökokoukseen. Se on sama yhtiö, jonka muutostoimitusjohtajana toimin vuosina 2004-2007 . Päätehtäväni 2004 oli nostaa konkurssiin ajautuva yhtiö jaloilleen. Vanha johto suostui väistymään syrjään ja sain vapaat kädet. Yhtiö nousi jaloilleen - ei vain jaloilleen vaan rynni hurjalla työmäärällä jopa eritystuotteen markkinajohtajaksi parissa vuodessa. Siten sain potkut kun vanha johtokaarti muuttui omahyväiseksi ja omnipotenttiseksi. Se halusi kunnian itselleen.

He antoivat minulle potkut. He eivät halunneet antaa kunniaa minulle. Potkuja antaessaan he vielä pilkkasivat: minusta huolimatta konkurssikypsä yhtiö kolmessa vuodessa nousi alansa johtajaksi. Se oli vuonna 2007. Miten asia nyt on? Jo vuonna 2009 tuo samainen yhtiö huutaa jälleen minua apuun. Tein pikaisen selvityksen ja havaitsin, että vanha heikko johto oli palauttanut yhtiön työntekijöiden vaatimuksesta takaisin aikaan ennen minun muutosjohtajuuttani. Yhtiö on jälleen tappiollinen ja pian olisi selvitystilassa. Perjantaina on yhtiökokous, jossa vanha johto joutuu olemaan nöyrä ja äänestämään itseään vastaan. Jos vain kykenee olemaan nöyrä. Nöyryyden vaihtoehto on konkurssi. On viimeinen hetki.

3.
Lähden hiihtolomalle. Sen päätöksen voin tehdä yksin. Laskettelen Ruotsin Vemdalenissa. Mutta mukaani tulee kaksi kolmesta lapsestani. Heidän osaltaan minä en tee lomapäätöstä, vaan he pääsevät äitinsä päästäessä. Lapset ovat aina toki päässeet.

Eronneen miehen perhe-elämä on toisenlaista kuin ydinperheellisen. Päätösvalta on lähivanhemalla. Eroaminen lisää lähivanhemman valtaa aina mielivaltaan asti. Ja useinmiten lähivanhempi on äiti. Toisin kuin ydinperheessä, jossa äidit saattavat tuntea itsensä heikoiksi, eron jälkeen valta kellahtaa ympäri, heikoksi muuttuu se, jonka luona lapset eivät asu virallisesti. Valitettavasti joillekin valta nousee päähän ja sellaiset äidit muuttuvat ääliöiksi. Minullakin on kokemusta sellaisen vallankäytön kohteena olemisesta.

Mutta siitä myöhemmin. Nyt toivotan hyvää torstaita ja pian eteläsuomessa alkavaa hiihtolomaa!

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Blogista

Siirryn http://www.nameprint.fi/jarmolius/blogi/ sivulta tänne bloggeriin. Täällä koeteltu formaatti toimii eri selaimilla toisin kuin omassa blogikoneessani kompastuivat lukijat kynnykseen. Sain valituksia epäselvästä ulkoasusta eri selaimilla.

Eli tyypillistä minua. Tekemällä oppii tehdä virheitä.

MIEHEN SUKUNIMEN VAIHTO

28.1.2009

MIEHEN SUKUNIMEN VAIHTO

Päivä on mennyt kirjeenvaihdossa. Uusi nimi vaikuttaa valtavan moneen asiaan. Täytyy vaihtaa ajokortti, passia ei ole pakko vaihtaa, mutta jos jättää vaihtamatta, saattaa ilmetä ongelmia, Kela lähettää uuden sotu kortin automaattisesti. Hyvä. Väestötietojärjestelmiin nimi päivittyy automaattisesti. Hyvä ja helppoa.

Sen sijaan lukemattomat ystäväni, tuttavani, liikekumppanini ja yhdistysten rekisterit on päivitettävä uutisella uudesta nimestä.

Pelkäsin aluksi suhtautumista, miten tuttavat suhtautuvat nimenmuutokseen. Alkavatko he kyseenalaistamaan miehen nimen vaihtamista, vai hyväksyvät minun henkilökohtaisen päätöksen. Ilokseni olen havainnut saaneeni ystäviltä lukuisia onnitteluja uuden nimen johdosta! Kiitos onnittelijoille!

Nimen vaihtaminen saattaa olla naiselle asia jota hän on vuosien mittaa joutunut käsittelemään, hän on sopeutunut ajatukseen vaihtuvasta identiteetistä. Miehelle nimen vaihtaminen on monimutkainen juttu ja sen arvellaan pitävän sisällään suurta draamaa.

Minä vaihdoin nimeni edesmenneen äitini tyttönimeksi ja äidin puoleisen suvun sukunimeksi. Jotkut kyselevät minulta, tuleeko miesten kesken asiasta jopa muoti-ilmiö?